Täytyykö yrittäjän tehdä erillinen päätös osingonjaosta?
Osingon nostaminen omasta yhtiöstä vaatii pieniä muodollisuuksia. Jaettavasta osingosta on tehtävä ainakin hallituksen ehdotus ja yhtiökokouksen päätös.
Hallitus ehdottaa osingon jakoa
Osinkoa jaetaan yleensä tilikauden päättymisen jälkeen. Jokaiselta tilikaudelta laaditaan tilinpäätös. Tilinpäätöksen laatiminen on yksi osingonjaon edellytyksistä. Ennen osingonjakoehdotuksen tekemistä on mietittävä:
Kuinka paljon osinkoa jaetaan?
Monessako erässä ja milloin osinko on nostettavissa?
Osa kirjoituksistani on saatavilla vain Fiksu Yrittäjä -listan tilaajille. Älä missaa näitä, vaan liity listalle jo tänään.
Monessako erässä?
Osinkoa on mahdollista nostaa useammassa erässä. Useampaan erään jakamisella on mahdollista säästää yhtiön kassavaroja. Yhtiön maksuvalmius on paremmalla tasolla kun koko osinkosumma ei lähde tililtä kerralla.
Milloin?
Jos osingonjakopäätöksessä ei erikseen mainita milloin osinko on nostettavissa, on osinko nostettavissa heti.
Osingon noston ajankohdalla on vaikutusta osingon saajan verotukseen. Osinko verotetaan sen vuoden tulona, jolloin osinko on nostettu tai ollut nostettavissa. Jos osinkoa jaetaan esimerkiksi kahdessa erässä ja nämä erät ovat eri vuosina, jakaantuu osinko verotettavaksi kahtena eri vuotena, nostetun osingon määräisenä.
Esimerkki: Päätät jakaa osinkoa yhteensä 3000 euroa. Osinko nostetaan kahdessa erässä, 1000 euroa joulukuussa 2022 ja 2000 euroa helmikuussa 2023. Osingosta 1000 euroa on sinulle tuloa vuonna 2022 ja 2000 euroa sinulle tuloa vuonna 2023. Osingon nostoajankohdat kirjataan osingonjakopäätökseen.
Jos yhtiösi tilikausi ei ole kalenterivuosi, voi osingon nostoajankohdalla vaikuttaa myös verohuojennetun osingon määrään. Tämä aihe on kuitenkin oma juttunsa, siitä myöhemmin.
Paljonko?
Jaettavan osingon määrää rajoittaa muun muassa jakokelpoisen pääoman määrä. Jakokelpoista pääomaa on esimerkiksi voittovarat. Esimerkiksi, jos yhtiö tekee voittoa 10 000 euroa, on nämä 10 000 euroa jakokelpoista osinkorahaa.
Lisäksi on huolehdittava, että osingonjako ei aiheuta yhtiön maksukyvyttömyyttä. Jaettavan osingon määrää voi siis joutua pienentämään, jos yhtiön tilillä ei ole riittävästi rahaa osingon maksuun, tai yrityksen taloustilanne on muuten epävarma.
Jaettavan osingon määrää kannattaa myös miettiä osingon saajan verotuksen kannalta. Kevyesti verotettua, huojennettua, osinkoa voi nostaa rajoitetusti. Täältä voit lukea lisää aiheesta.
Kun yllä olevat asiat on päätetty, laaditaan osingonjakoehdotuksesta hallituksen päätösasiakirja (tai kokouspöytäkirja jos pidetään hallituksen kokous). Osingonjakoehdotus kirjataan tilinpäätöksen liitetietoihin.
Yhtiökokous päättää
Jotta osinkoa voidaan jakaa, tulee yhtiökokouksen päättää osingonjaosta. Tyypillisesti osingonjaosta päätetään varsinaisessa yhtiökokouksessa, samassa kokouksessa jossa vahvistetaan myös tilinpäätös.
Päätös osingonjaosta kirjataan yhtiökokouksen pöytäkirjaan.
Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osingonjaosta. Tällaiselle päätökselle on omat muotovaatimuksensa, jotka jätän tässä käsittelemättä.
Yhteenveto
Osinkoa jakaessa on pysähdyttävä miettimään yhtiön taloutta, osakkaan taloutta ja verotusasioita. Osingonjaosta on laadittava lakimääräiset asiakirjat.
Tilitaltin asiakkaana saat osingonjakoon liittyvää neuvontaa ja lainmukaiset osingonjakoon liittyvät asiakirjat oikein laadittuna.
Lisää luettavaa:
Henrik Zitting, Savolainen kirjanpitäjä